Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Erityishuoltona myönnettävien palveluiden tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, edistää hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan, sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityisiä, tarvittavia tukitoimia voidaan myöntää mm. sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella(omalta kunnan tai kaupungilta). Jos nämä eivät ole riittäviä kattamaan kehitysvammaisen henkilön palveluntarvetta, asiakkaalle voidaan myöntää palveluja kehitysvammalakiin perustuvana erityishuoltona.

• Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
• Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
• Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
• Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
• Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
• Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
• Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
• Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta (Omaishoitolaki 11 §). Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

lisätietoa tästä

Omaishoidosta laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).

Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2019 noin 48 700. Katso tilastotietoa omaishoidon tuesta (Sotkanet).

Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Erityishuoltona myönnettävien palveluiden tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, edistää hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan, sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityisiä, tarvittavia tukitoimia voidaan myöntää mm. sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella(omalta kunnan tai kaupungilta). Jos nämä eivät ole riittäviä kattamaan kehitysvammaisen henkilön palveluntarvetta, asiakkaalle voidaan myöntää palveluja kehitysvammalakiin perustuvana erityishuoltona.

• Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
• Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
• Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
• Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
• Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
• Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
• Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
• Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta (Omaishoitolaki 11 §). Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

lisätietoa tästä

Omaishoidosta laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).

Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2019 noin 48 700. Katso tilastotietoa omaishoidon tuesta (Sotkanet).

Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Erityishuoltona myönnettävien palveluiden tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, edistää hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan, sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityisiä, tarvittavia tukitoimia voidaan myöntää mm. sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella(omalta kunnan tai kaupungilta). Jos nämä eivät ole riittäviä kattamaan kehitysvammaisen henkilön palveluntarvetta, asiakkaalle voidaan myöntää palveluja kehitysvammalakiin perustuvana erityishuoltona.

• Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
• Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
• Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
• Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
• Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
• Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
• Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
• Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta (Omaishoitolaki 11 §). Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

lisätietoa tästä

Omaishoidosta laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).

Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2019 noin 48 700. Katso tilastotietoa omaishoidon tuesta (Sotkanet).

Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen.  Arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Erityishuoltona myönnettävien palveluiden tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, edistää hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan, sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityisiä, tarvittavia tukitoimia voidaan myöntää mm. sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella(omalta kunnan tai kaupungilta). Jos nämä eivät ole riittäviä kattamaan kehitysvammaisen henkilön palveluntarvetta, asiakkaalle voidaan myöntää palveluja kehitysvammalakiin perustuvana erityishuoltona.

• Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
• Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
• Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
• Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
• Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
• Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
• Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
• Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
• Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta (Omaishoitolaki 11 §). Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

lisätietoa tästä

Omaishoidosta laaditaan palvelu- ja hoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan kanssa. Palvelu- ja hoitosuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).

Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2019 noin 48 700. Katso tilastotietoa omaishoidon tuesta (Sotkanet).

Tietoa omaishoidon tuen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.